Tietomallinnuksen tärkein ISO-standardi suomennetaan – mitä se tarkoittaa?

Kansainvälinen standardisointiorganisaatio ISO edistää eri alojen laadunvarmistusta, vastuullisuutta ja toimintatapojen yhtenäisyyttä. ISO-standardien sisältämiä globaalisti sovittuja vaatimuksia ja suosituksia käännetään eri kielille käyttöönoton helpottamiseksi – myös Suomeksi. Nyt suomennettavana on rakennusalan merkittävin tietomallinnusta koskeva standardi, ISO 19650. Rakennusteollisuus RTT ry:n TC 442 -työryhmä kääntää paraikaa sen viidestä osasta ensimmäistä. Mihin se kytkeytyy? Mitä se tarkoittaa koko alalle ja yksittäiselle suunnittelijalle? Tässä tiivis tietopaketti.

Tietomallinnusta vakioiva ISO 19650 -standardi on englanninkieliseltä nimeltään Organization and Digitization of Information about Buildings and Civil Engineering Works, including Building Information Modelling (BIM). Se jakautuu viiteen osaan, joista ensimmäinen – eräänlainen käsitteellinen johdanto – on nyt käännettävänä:

• Osa 1: ISO 19650-1:2018 – Concepts and Principles (käsitteet, suomennettavana)
• Osa 2: ISO 19650-2:2018 – Delivery Phase of the Assets (toimitusvaihe)
• Osa 3: ISO 19650-3:2020 – Operational Phase of the Assets (käyttövaihe)
• Osa 4: ISO/CD 19650-4 – Information Exchange (tiedonsiirto)
• Osa 5: ISO 19650-5:2020 – Security-minded Approach to Information Management (tietoturva)

Kuva 1. Hyvin yksinkertaistettu kuva ISO 19650-2 -standardin sisällöstä. Standardi kuvaa esimerkiksi erilaisia prosessin osapuolten ja työryhmien määrittelyjä, rajapintoja ja vuorovaikutusta.

Miten ISO vertautuu YTV 2012:een?

ISO-standardi on globaali tietomallinnuksen standardi. CEN/TC 442 -työryhmä on määritellyt rakentamisen prosessit uudelleen sellaisiksi, että ne huomioivat olennaisesti tietomallien käytön.

Suomen paikallinen YTV 2012 (Yleiset tietomallivaatimukset 2012) on nojannut kansainvälisiin standardeihin ja ollut reilusti aikaansa edellä. Se on kuitenkin paikallinen soveltamisohje (vrt. National Annex), eikä ole toistaiseksi muuttanut prosesseja merkittävästi.

Myös YTV 2020 -päivitys tulee yhä vahvemmin nojaamaan kansainvälisiin standardeihin sekä huomioimaan kehittyneet ohjelmistot ja järjestelmät.

"Jotta todellinen muutos saadaan aikaan, lähestymistavan pitää selvemmin olla myös Top down (viranomaisilta/tilaajilta), kun se tähän asti on ollut Bottom up (käytännön tekijöiltä)."

Kohti yhteistä digitietojärjestelmää

Esimerkiksi YTV 2012 -osa 14: Tietomallien käyttö rakennusvalvonnassa viittaa ISO-standardissa kuvattuihin CDE-järjestelmiin (Common Data Environment, jonka mahdollinen suomennos on yhteiskäyttöalusta). Niiden kaltaisia toiminnallisuuksia on jo huomioitu suomalaisissa rakennusvalvontajärjestelmissä, kuten Lupapiste.fi:ssä.

CDE-järjestelmiä on olemassa ja tulossa monenlaisia; esimerkiksi M.A.D.in edustamat ohjelmistot BIMcloud, dRofus ja Twinview voidaan osin rinnastaa niihin.

Sähköistä rakennuslupaa on jo pilotoitu esimerkiksi Vantaan rakennusvalvonnan ja Suomen ympäristöministeriön yhteishankkeessa, josta on julkaistu seikkaperäinen raportti. Lupaviranomainen voi jo YTV-ohjeisiin viitaten edellyttää tietomallin toimittamista osana aineistoa. Hakemuksen sisältämien piirustusten ja tietomallin tulee vastata toisiaan.

Kuva 2. Rakennussuunnitteluala standardisoituu monella eri tasolla. Perustana ovat kansainväliset standardit, joita soveltavat ja tarkentavat paikalliset ohjeet, kuten YTV 2012/2020. Yksityiset käyttäjäryhmät, kuten arkkitehtitiimit, luovat tarpeisiinsa omia suunnitteluohjeitaan.

Ryhtiä tiedonhallintaan

Ympäristöministeriön Ryhti-hanke yhdenmukaistaa ja digitalisoi suomalaisen rakentamisen tiedonhallintaa. Yksi hankkeen osa on yhtenäisen tietoalustan (CDE) kehittäminen ja jalkauttaminen. Tavoitteena on luoda rakennetun ympäristön tietojärjestelmä.

Ryhti-hankkeen sivuilla asiaa pohjustetaan näin:

“Rakennettu ympäristö synnyttää jatkuvasti arvokasta tietoa, jonka avulla voimme vaikuttaa muun muassa elinympäristömme toimivuuteen, terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutokseen. Tällä hetkellä rakennettua ympäristöä koskeva laaja ja tärkeä tieto on hajallaan, epäyhtenäistä ja hankalasti käytettävissä.
 
Osana koko suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiota uudistuu myös tapa hallita, käsitellä ja hyödyntää rakennettua ympäristöä koskevaa tietoa. Nelivuotisen (2020–2023) Ryhti-hankkeen tehtävänä on mahdollistaa tämä muutos valtakunnallisesti.” 

Mikä muuttuu käytännössä? 

Meneillään olevista kehityskaarista rakennusten suunnittelijoita eniten liikuttaa todennäköisesti sähköinen rakennuslupa sekä siihen liittyvät uudella tavalla jaetut ja muotoillut tehtävät kaikenlaisissa hankkeissa. Standardin määrittelemä hankkeen tiedonhallintavastaavan rooli vertautuu Suomessa tavalliseen tietomallikoordinaattorin rooliin.

Uusi prosessi myös vahvistaa pääsuunnittelijan roolia, ja etenkin monialaisten suunnittelutiimien yhteistyöprosessi tehostuu. Käytännössä yhä pienemmät tilaajat pystyvät jatkossa tilaamaan tiedon mallipohjaisesti.

"ISO 19650:n ydin on, että suunnittelijoiden tulee luovuttaa yksi ristiriidaton suunnitelmasisältö. Helpoiten tähän päästään käyttämällä yhteistä mallia, esimerkiksi BIMcloudissa."

Suurempien tilaajien omat tietomallivaatimukset yhtenäistyvät väistämättä tietomallihankkeiden yleistyessä. Kun tietomalleja luovutetaan yhtenäisellä tavalla ja toistuvasti prosessin eri vaiheissa, muutostenhallinta ja kommunikointi vakiintuvat, mikä viime kädessä johtaa parempaan tiedonhallintaan suunnittelijoiden, rakennusliikkeiden, tilaajien ja käyttäjien kesken. Aiemmat perinteiset tehtävänkuvat muuttuvat samalla vastaamaan uuden standardin mukaista prosessia.

Lyhenteiden lyhyt oppimäärä 

Kaikki ammattikirjallisuus vilisee lyhenteitä, mikä voi häiritä uuden tiedon sisäistämistä. Tässä alla on lopuksi pikakooste kyseisen ISO-standardin käsitteistä ja määritelmistä. Kootut ISO 19650 sarjan keskeiset suomenkieliset käsitteet löytyvät sanastoista: http://uri.suomi.fi/terminology/en19650/